Tertin kartano ja Haikon kartano ja muut suomalaiset kartanot saavat nyt joukkoonsa arvoisensa uuden tulijan, kun Koljonvirran leirintäalueen yrittäjät Jamppa ja Erja Kääriäinen ovat nostaneet Koljonvirran Kartanon muiden joukkoon.
Aiemmin vain leirintäalueen päärakennuksena ja tupana tunnettu rakennus on nyt nimeltään Koljonvirran kartano. Nimimuutoksen taustalla on Kääriäisten mukaan se, ettei leirintäalue enää kuvaa nimenä sitä kaikkea, mitä alueella tapahtuu.
– Leirintäalue on yleensä avoinna kesäaikaan. Meillä on majoitusta ympäri vuoden, joten kartano on parempi nimi – kuka nyt leirintäalueelle talvella tulisi yöpymään, Jamppa kertoo.
Myös pitopaikkana Koljonvirran kartano palvelee talviaikaan. Kartanolla ja sen pihapiirissa onnistuvat monenlaiset perhejuhlat häistä hautajaisten muistotilaisuuksiin, ristiäisistä syntymäpäiviin.
– Meillä on monenlaisia ajatuksia ensi talvellekin. Haluamme panostaa Koljonvirran Kartanoon ja sen pihapiiriin. Tämä on kaikkien iisalmelaisten ulkoilu- ja oleskelualuetta. Kartanon ympäristöön voi tulla vaikka heittämään frisbeetä tai pelaaman frisbeefutista. Meillä on myös kotieläimiä, joihin voi kaungissa asuvat lapsiperheet voivat tulla tutustumaan, Erja Kääriäinen vihjaa.
Koljonvirran legendaarisen historian aikana paikalla on ollut alunperin Koljon tila, jossa asusteli 1600-luvun lopulla Lauri Laurinpoika Koljonen. Hänen mukaansa on virtakin nimetty. Koljosen jälkeen Koljonvirran taloa asuttivat Niskaset. Suomen sodan aikaan talossa oli isäntänä Kauppinen, ja siksipä sodanaikaisissa kartoissa mainitaankin Kauppila.
Nykyinen kartano on rakennettu vuonna 1898 aikaisempien paikalle. Kauppisten jälkeen talossa ovat kortteeriaan pitäneet Nissiset ja Tossavaiset ja Iisalmen kaupunki.