Eversti Sandels

Kuvalähde: Wikipedia
Kuvalähde: Wikipedia

Vänrikki Stoolin tarinoissa Runeberg kuvaa rauhallisen eversti Sandelsin asennetta. Runossaan Sandels Runeberg kirjoittaa tilanteesta, jolloin Sandelsin adjutantti tuli kesken taistelun kysymään, mitä joukon tulisi tehdä.

”Kenraali, jo verta on virtaillut ja vert’ yhä virtailee. Tapellaan, mut uljaammin tapeltais, jos teit’ edes nähdä sais. Pian ryssä jo sillan saa, etujoukkomme Kauppilass’ horjuupi, ylivoima sit’ ahdistaa, min käskyn saan minä nyt?”

Sandels vastasi: ”Sen, että nyt käykää istumaan, ja lautanen käskekää;  ja sitte

n syökää huoleti vaan, ja syötyä ryypätkää, ja juotua syökää uudelleen, se on käskyni ummelleen.”

Johan August Sandelsia pidetään etevimpänä Suomen sotaan osallistuneista Ruotsin armeijan upseereista Döbelnin ohella.

Suomen sodassa hänet nimitettiin 7. huhtikuuta 1808 viidennen prikaatin komentajaksi. Hänen johdollaan vallattiin Kuopio takaisin ja karkoitettiin viholliset pois melkein koko Savosta. Jouduttuaan väistymään ylivoiman tieltä hän puolustautui Toivalassa yli kolme kuukautta, voitti peräytymismatkalla venäläiset Koljonvirralla lokakuussa ja yhtyi sitten pääarmeijaan.

Iisalmen pohjoispuolella käyty Koljonvirran taistelu sodan loppuvaiheessa nosti Sandelsin maineeseen etevänä johtajana. Aselepo oli solmittu ja Sandelsin joukot olivat majoittautuneena Partalan ja Valkeisten kylissä, kun venäläisten hyökkäys Koljonvirran itäpuolelta alkoi.

Sandels veti tiedustelujoukkonsa joen länsipuolelle ja onnistui tuhoamaan osan siltaa, joka vaikeutti venäläisten etenemistä. Venäläisten joukkoja johti Nikolai Tutškov, ja joukot käsittivät noin 8 000 miestä, kun he ryhmittyivät joen länsipuolelle. Heitä vastassa oli Sandelsin komentamat 1 800 miestä.

Taistelun kuluessa Ruotsi menetti 300 miestä, mutta venäläiset joutuivat pakosalle Koljonvirtaan ja he menettivät 1 000 miestä kaatuneina ja sotavankeina.

Suomen sodan jälkeen hän jatkoi uraansa Ruotsissa, jossa hän loi loistavan sotilasuran osallistumalla Saksan sotaan vuonna 1813 ja Norjan sotaan vuonna 1814.

Koljonvirralla Sandels oli eversti, mutta myöhemmin hän päätyi sotamarsalkaksi, sotaministeriksi, kreiviksi ja Norjan käskynhaltijaksi, kunnes hän menetti vanhan asetoverinsa Bernadotten, kuningas Kaarle XIV Juhanan luottamuksen. Sandels oli ollut liiaksi norjalaisten puolella.

Kreivi Johan August Sandels on toiseksi viimeinen sotamarsalkka Pohjoismaissa. Viimeisin on vapaaherra Carl Gustav Emil Mannerheim.